Kehittyvä vanhustyö, Seinäjoki
Kinestetiikkaterveisiä Seinäjoelta Kehittyvä vanhustyö -tapahtumasta!
Kinestetiikkayhdistystä edustamassa olivat kinestetiikkatutor Anu Talvitie, kinestetiikkakouluttaja Johanna Ala-Renko ja kinestetiikkatutor Pia-Marika Ojala.
Yhdistyksen osaavat ja reippaat edustajat herättivät paljon kiinnostusta kinestetiikkaan. Alla olevissa videoissa he esittelevät, miten sänkyyn ja sängystä siirtämiset voivat olla miellyttäviä ja helppoja sekä avustettavalle että avustajalle.
Miellyttävä tapa siirtyä tuolilta suoraan kyljelle sänkyyn.
Videossa ei ole puhetta.
Tässä on hyödynnetty ympäristöä ja sängyn mahdollisuuksia.
Videossa ei ole puhetta.
Anu, Johanna ja Pia-Marika saivat käyttää siirtymisten esittelyissä apuna Stiegelmeyer Groupin säädettävää sänkyä.
Kinestetiikan opintopäivä 18.9.2025
Kinestetiikan opintopäivä
torstaina 18.9.2025
Koulutuspaikkana on
Tampereen Puistotorni,
Hämeenpuisto 28.
Tule mukaan kinestetiikan opintopäivään Tampereelle!
Luvassa on kiinnostavaa tietoa ja tärkeitä näkökulmia kinestetiikasta hoitotyön arjessa. Kinestetiikkaa tarkastellaan niin muistisairauden, mielenterveyden, omaishoidon, asiakkaiden kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Saat varmasti opintopäivänä omaan työhösi ja arkeesi tukea ja vinkkejä!
Kinestetiikan opintopäivä on myös mainio mahdollisuus verkostoitua alan ammattilaisten ja omaishoitajien kanssa. Tule tapaamaan tuttuja, tule solmimaan uusia tuttavuuksia!
Ohjelma
8.00–9.00
ilmoittautuminen
9.00–9.10
Tervetuloa
Jaana Ahonen ja Arja Hälinen
9.10–9.30
Avauspuheenvuoro: Hyväksi keholle ja mielelle – kinestetiikka hoitotyön arjessa
Virpi Hantikainen, TtT, dosentti, kinestetiikkakouluttaja
9.30–10.00
Muistisairaiden ihmisten kokemuksia onnistuneen kuntoutuksen edellytyksistä
Outi Mäenpää, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
10.00–10.30
kahvitauko
10.30–11.15
Urahyppy kinestetiikan maailmaan
Annika Leppänen, toimitusjohtaja Tupahoiva
11.15–11.45
Kinestetiikka mielen hyvinvoinnissa
Marjo Vallius-Hyttinen, yksikönjohtaja, Ykköskoti Victor, Mehiläinen, mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, kinestetiikkakouluttaja, ft (YAMK)
11.45–12.30
lounas
12.30–13.15
Kinestetiikka omaishoitajan hyvinvoinnin tukena
Marke Parpala ja Eila Harjupatana, omaishoitajien terveydenhoitajia, Soite
13.15–13.50
Mitenkäs se nyt noin helppoa oli? – asiakkaiden kokemuksia kinestetiikasta
Arja Hälinen, kinestetiikkakouluttaja, ft (YAMK), Pohde, kuntoutuksen alueelliset palvelut, ikääntyneiden kuntoutus
13.50–14.20
Kahvitauko
14.20–15.20
Työntekijöiden kokemuksia kinestetiikan koulutuksista ja hyödyntämisestä omassa työssä
Anne Turppo, palvelupäällikkö, kuntoutuskeskus, Ekhva; Liisa Ikävalko, esihenkilö, psykogeriatrinen osasto, Ekhva; Nelli Vihtonen, lh, kinestetiikkatutor, psykogeriatrinen osasto, Ekhva
15.20–15.30
Opintopäivän päätös
Jaana Ahonen ja Arja Hälinen
Nähdään Tampereella!
Yhdistyksen kevätkokous 2025
Suomen Kinestetiikkayhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 10.4.2025 kello 18.
Suomen Kinestetiikka-yhdistyksen sääntö-määräinen kevätkokous pidetään torstaina 10.4.2025 kello 18.
Kokous pidetään Teams-yhteyden välityksellä.
Kokous pidetään Teams-yhteyden välityksellä.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat
- kokouksen avaus
- kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien valinta, tarvittaessa myös kahden ääntenlaskijan valinta
- kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
- kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
- tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen esittely sekä toiminnantarkastajien lausunto
- päättäminen tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- muiden esille tulevien asioiden käsittely
- kokouksen päättäminen.
Yhdistyksen sääntöjen mukaan kokoukseen voi osallistua – jos hallitus tai yhdistyksen kokous niin päättää – myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Jäsen! Saat kutsun Teams-kokoukseen, kun lähetät ilmoittautumisesi sähköpostitse toimistokinestetiikka.fi viimeistään 9.4.2025.
Kokoukseen toivotaan runsasta osanottoa. Tule mukaan vaikuttamaan yhdistyksen asioihin!
Kehittyvä vanhustyö 11.3.2025 Oulu
Suomen Kinestetiikkayhdistys oli mukana Kehittyvä vanhustyö -messuilla Oulussa 11.3.2025. Tapahtuma oli suunnattu hoivatyön ammattilaisille, ja se vetikin paikalle runsaasti ammattilaisia Pohjois-Suomesta.
Kinestetiikka- ja avekkikouluttaja Raimo Lappalainen piti messuilla esityksen aiheesta Koskettava kohtaaminen kinestetiikan keinoin. Osallistujat pääsivät kohtaamaan ja koskettamaan vieruskavereitaan. Aiheen tiimoilta tuli runsaasti naurua ja hoksaamisia.
Kinestetiikkayhdistyksen standillä olivat Raimon lisäksi kouluttajat Virpi Jaatinen, Marja Klasila ja Mervi Kaikkonen. Standillä kävikin melkoinen kuhina, kinestetiikkakassit ja kynät menivät kuin kuumille kiville. Päivä oli täynnä mukavia kohtaamisia ja pohdintoja kinestetiikan mahdollisuuksista ja hyödyntämisestä arjessa hoivatyössä. Päivä osoitti, että kinestetiikalla on kysyntää!
Päivästä jäi mukava tunnelma, oli paljon mukavia kohtaamisia. Osalla osallistujista oli jo hyvin tietoa kinestetiikasta ja he olivat innostuneita kuulemaan lisää aiheesta. Moni antoi palautetta siitä, että peruskurssit täyttyvät niin nopeasti, ettei mukaan mahdu, ja niitä kaivattiinkin lisää.
Kinestetiikka avaa uusia näkökulmia fysioterapiaan
Kinestetiikkakouluttaja, fysioterapeutti Janne Väyrynen on edistänyt kinestetiikan käyttöä fysioterapiassa ja hoitotyössä jo vuosia. Janne työskentelee Etelä-Savon hyvinvointialueella neurofysioterapeuttina ja kouluttaa hoitohenkilökuntaa kinestetiikkaan.
Suomen Fysioterapeuttit -liiton julkaisemassa Fysioterapia-lehdessä 7/2024 Janne kertoo, miksi hän innostui kinestetiikasta ja miksi se on niin merkittävä osa hoitotyötä. Jutussa kerrotaan myös, miten kinestetiikka auttaa sekä avustettavia että avustajia: se muun muassa vähentää kipua ja pelkoa, parantaa toimintakykyä ja tukee hoitajien ergonomiaa. Janne jakaa jutussa kokemuksiaan koulutustyöstä ja pohtii, miten kinestetiikan käyttöä voisi edistää laajemmin.
Saimme Fysioterapia-lehden luvalla jakaa tämän kirjoituksen verkkosivullamme.
YAMK-opinnäyte kinestetiikasta
Maija Korvensolan YAMK-opinnäytetyö valmistui vuonna 2024 Turun ammattikorkeakoulun gerontologisen asiantuntijuuden koulutuksesta. Se osoittaa, että kinestetiikka tukee ikääntyneiden kuntoutusta.
Maija Korvensolan YAMK-opinnäytetyö Kinestetiikan hyödyntäminen osana asukkaiden kuntoutumista edistävää hoitotyötä Helsingin Seniorisäätiössä Turun ammattikorkeakoulusta gerontologisen asiantuntijuuden koulutuksesta osoittaa, että kinestetiikka tukee ikääntyneiden kuntoutumista.
Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen on keskeistä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Helsingin Seniorisäätiössä tähän pyritään kinestetiikan voimavaralähtöisellä toimintamallilla, joka edistää vuorovaikutusta, yksilöllisyyttä ja asukkaiden omien voimavarojen hyödyntämistä.
Seniorisäätiössä tehdyn kehittämistyön tavoitteena oli lisätä kinestetiikan käyttöä osana kuntouttavaa hoitotyötä. Tutkimus perustui kirjallisuuskatsaukseen ja Webropol-kyselyyn, johon vastasivat kinestetiikan peruskurssin suorittaneet hoitajat. Tulokset osoittivat, että kinestetiikkaa hyödynnätään laajasti ja se parantaa asukkaiden toimintakykyä sekä yksilöllisyyden huomioimista. Henkilökunta koki fyysisen kuormituksen keventyneen ja eettisen kuormituksen vähentyneen.
Kinestetiikan laajempi käyttö voi parantaa sekä hoitajien työhyvinvointia että asukkaiden elämänlaatua.
Suomen Kinestetiikkayhdistys onnittelee Maija Korvensolaa tästä tärkeästä työstä!
Väitös kinestetiikasta
Kinestetiikasta on julkaistu uusi väitöskirja Saksassa. Väittelijänä oli sveitsiläinen hoitotyön opettaja Andrea Renz.
Sveitsin St. Gallenin ammattikorkeakoulussa hoitotyön opettajana toimiva Andrea Renz väitteli tohtoriksi Saksassa Witten-Herdeckenin yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 18.12.2024. Väitöskirja aiheena oli ”Kinaesthetics as an Intervention to Reduce Challenging Behavior During the Support of Selected Life Activities in People with Dementia: Development of Complex Interventions”.
Tutkimus toteutettiin Sveitsissä, ja sen tavoitteena oli kehittää kinestetiikan toimintamalli ennalta ehkäisemään muistisairaiden asiakkaiden haastavaa käyttäytymistä, kun heitä avustetaan heidän päivittäisissä toiminnoissaan.
Tutkimusasetelma sisälsi kartoittavan kirjallisuuskatsauksen, kyselyn hoitoalan ammattilaisille, fokusryhmähaastatteluja kinestetiikkakouluttajien ja hoitoalan ammattilaisten kanssa sekä avustustilanteiden havainnointia. Tutkimuksessa kehitetty malli tarjoaa vankan perustan kinestetiikan soveltamiselle muistisairaiden asiakkaiden hoidossa. Tutkimus on saksankielinen monografia.
Lisätietoja tutkimuksesta: virpi.hantikainenbluewin.ch
Suomen Kinestetiikkayhdistys onnittelee Andrea Renziä hienosta saavutuksesta!
Herzliche Gratulation Andrea!
Kinestetiikkayhdistyksen hallitus 2025
Suomen Kinestetiikkayhdistyksen uusi hallitus valittiin sääntömääräisessä syyskokouksessa 4.12.2024. Useamman vuoden samana pysyneeseen hallitukseen tuli tällä kertaa muutoksia.
Suomen Kinestetiikkayhdistyksen tuore hallitus koolla Helsingissä 25.1.2025. Kuvassa vasemmalta: Kirsi Hagström, Virpi Hantikainen, Jaana Ahonen, Arja Hälinen, Tuija Saastamoinen, Nelli Vihtonen ja Raimo Lappalainen. Kuva: Heli Ristilä.
Uusia jäseniä hallitukseen
Uusi hallitus kokoontui Helsingissä 25.1.2025 järjestäytymisen eli tehtäväjaon merkeissä. Uusia jäseniä hallituksessa ovat Jaana Ahonen ja Nelli Vihtonen sekä varajäsen Tuija Saastamoinen. Uusista jäsenistä Jaana on ollut aiemminkin hallituksessa ja palasi työhön parin vuoden tauon jälkeen.
Hallituksen työnjako
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana jatkaa Virpi Hantikainen, jolla on myös useita muita vastuita kinestetiikkatyössä. Varapuheenjohtajana aloittaa Jaana Ahonen, jonka vastuulla on lisäksi tapahtumien koordinointi. Hallituksen sihteeriksi valittiin Arja Hälinen, joka on vastuussa myös blogista ja toimii kotihoidon kontaktina. Taloudenhoitajaksi valittiin Raimo Lappalainen, joka Virpin tapaan on ollut yhdistyksen hallituksessa sen perustamisesta lähtien. Raimo osallistuu myös oppimateriaalien kehittämiseen. Kirsi Hagström jatkaa hallituksessa erityisesti erikoissairaanhoidon kontaktina. Anna Ylimäen alana on kinestetiikan aluetoiminnan kehittäminen. Nelli Vihtonen aloittaa hallitustyöskentelynsä sosiaalisen median parissa ja Tuija Saastamoinen osallistuu blogin ylläpitämiseen.
Hallituksen järjestäytymiskokoukseen osallistui vieraana yhdistyksen järjestösihteeri Heli Ristilä, joka pitää hallituksen perillä jokapäiväisistä käytännön asioista, kuten materiaali- ja todistusliikenteestä, laskutuksesta ja tiedottamisesta.
Kinestetiikan näkymät tälle vuodelle
Järjestäytymiskokouksessa keskusteltiin tehtäväjaon lisäksi kinestetiikan tulevaisuuden näkymistä ja suunniteltiin alustavasti kinestetiikan opintopäivää syyskuulle. Tästä tiedotetaan enemmän myöhemmin. Keskustelua käytiin myös muun muassa oppimateriaalien kehittämisestä, käynnissä olevista opinnäytetöistä, aluetoiminnasta ja yhdistyksen kumppanuuksista. Kinestetiikan näkymät ovat varsin positiiviset ja toiminta kehittyy kaikilla aloilla. Huolen aiheitakin silti oli, näistä vakavimpana tavaramerkkirikkomukset. Kinestetiikka® on rekisteröity tavaramerkki, jota ei saa käyttää perusteetta. Jotkin yritykset ja oppilaitokset ovat kuitenkin perusteetta mainostaneet tarjoavansa kinestetiikkaosaamista tai -opetusta, mikä on selkeä tavaramerkkirikkomus. Hallitus oli yksimielinen siitä, että näihin tullaan puuttumaan systemaattisesti.
Yhdistys jatkaa tänäkin vuonna tehtäväänsä, kinestetiikan kehittämistä ja edistämistä Suomessa, useilla aloilla ja monin tavoin.
Vuorovaikutuksen fysiologiaa
Hyvässä hoitosuhteessa on oleellista, että lääkäri tai hoitaja osaa vuorovaikutuksen kautta eläytyä potilaan kokemukseen, ottaa vastaan sairauden ja sen hoidon aiheuttamat tunteet ja luoda turvallisen ilmapiirin, jossa potilas voi kertoa huolistaan ja tunteistaan. On tärkeää pysähtyä potilaan asian äärelle niin, että potilaalle tulee kokemus nähdyksi ja ymmärretyksi tulemisesta.
Vähintään yhtä tärkeää on rohkaista potilasta näkemään ja ottamaan käyttöön ne voimavarat ja mahdollisuudet, joita kussakin tilanteessa sairaudesta huolimatta on. Välittäminen ja arvostaminen ovat kaksi välttämätöntä edellytystä toimivalle hoitosuhteelle.
Vuorovaikutuksen haasteet
Käytännön työhön tuotuna nämä jalot periaatteet eivät olekaan aina niin yksinkertaisia tai helposti toteutettavissa olevia.
Työssäni anestesiologian- ja tehohoidon erikoislääkärinä löydän itseni usein hyvin haastavistakin vuorovaikutustilanteista. Voi olla kyse pelkäävän lapsen luottamuksen voittamisesta, kriittisesti sairastuneen potilaan tilan vakauttamisesta tai vaikka vaikeiden eettisten kysymysten pohtimisesta teho-osastolla potilaan ja omaisten kanssa. Potilas voi olla muistisairas, traumatisoitunut, päihtynyt, vieraskielinen, tajunnan rajamailla tai hänellä voi olla puutteelliset aistit. Joskus potilas voi olla niin järkyttynyt tai pelokas, että on vaikea saada rauhoittavaa ja lohduttavaa viestiä perille.
Näissä tilanteissa on hyödyllistä ymmärtää, miten vuorovaikutus hermostollisesti rakentuu ja minkälaisia käytännön keinoja voi hyödyntää eteenpäin pääsemiseksi.
Turvan tunteella on neurofysiologinen perusta
Autonominen hermojärjestelmä huolehtii monista peruselintoiminnoista. Järjestelmä reagoi ympäristön ja henkilön sisäisiin aistihavaintoihin keskushermostotasolla. Se toimii alati turvallisuutta ja elintoimintojen tasapainoa arvioiden.
Autonomisen hermoston osuutta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa on pyritty kuvaamaan polyvagaalisen teorian avulla (S. Porges). Siinä autonominen hermosto jaotellaan evolutiivisesti vanhimmasta uusimpaan dorsaaliseen vagaaliseen, sympaattiseen ja ventraaliseen vagaaliseen hermojärjestelmään.
Keskeisenä käsitteenä teoriassa on myös yhteissäätely tai resiprokaalinen vuorovaikutus, jolla kuvataan ihmisen biologista perustarvetta liittyä toisiin yksilöihin ja säädellä omaa toimintaansa suhteessa toisiin ihmisiin. Hermostollisesti ihminen siis skannaa turvan tunnetta toisista ihmisistä: kasvojen ilmeistä, äänen sävyistä, hengityksestä, sykkeestä ja liikkeestä.
Turvan tunne on yksilöllinen kokemus autonomisen hermoston tilasta, jossa ventraaliset vagaaliset reitit ovat aktiiviset ja mahdollistavat kasvu- ja korjausprosesseja. Uhkan kokemus, stressi ja ahdistuneisuus puolestaan kertovat autonomisen hermoston epätasapainosta ja puolustusreaktioiden aktivoitumisesta.
Toimiva hermostollinen yhteissäätely mahdollistaa luottamukselliset ihmissuhteet, vastavuoroisuuden, kasvun ja optimaalisen tilan suorituskyvyn ja terveyden optimoimiselle.
Kinestetiikka yhteissäätelyn keinona
Kinestetiikka on mielestäni tällaista yhteissäätelyä parhaimmillaan. Aistitoimintojen monipuolinen hyödyntäminen ja ympäristön optimointi auttavat saavuttamaan otollisen olotilan terapeuttisen vuorovaikutuksen syntymiselle.
Avustettavaa kunnioittava kohtaaminen lähtee siitä, että tämän tarpeita, pyrkimyksiä ja motiiveja kuunnellaan ja annetaan tarvittava aika tilanteen hahmottamiselle. Tästä lähtökohdasta yhteinen tekeminen ja liike tuntuu merkitykselliseltä ja voimaannuttavalta.
Avustettavalle syntyy kokemus kuulluksi tulemisesta ja pystyvyydestä rajoitteista tai avuntarpeesta huolimatta. Syntyy yhteinen kokemus tekemisen merkityksellisyydestä ja yhdessä oppimisesta.
Mikä sitten onkaan kunkin terapeuttisen kohtaamisen tarkoitus ja päämäärä, kinestetiikan avulla matka sen saavuttamiseksi on huomattavasti kevyempi ja hauskempi niin avustettavan kuin avustajan kannalta.
Fiia Gäddnäs
anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri
Keski-Pohjanmaan keskussairaala
