Pidin Kehittyvä vanhustyö -tapahtumassa Espoon Dipolissa tietoiskun aiheesta kinestetiikka ja työn mielekkyys. Väitin omastakin kokemuksestani, että kinestetiikka lisää työn mielekkyyttä.
Mistä työn mielekkyys koostuu?
Mitkä asiat sitten vaikuttavat työn mielekkyyteen? Etsin taustatietoa aiheesta ja löysinkin Työterveyslaitoksen sivulta hyvin koostettuna tietoa siitä, mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn ja sitä kautta työn mielekkyyteen.
Työterveyslaitos kuvaa työkykyä talon muodossa. Työkyky muodostuu tässä mallissa neljästä kerroksesta, mutta myös toimintaympäristö, perhe ja lähiyhteisö kuuluvat olennaisena osana työkykyyn.
© Työterveyslaitos. Lue lisää työkyvystä Työterveyslaitoksen sivulta tästä linkistä.
Nämä ovat ilman muuta tärkeitä tekijöitä, mutta ajattelen myös, että kun omaa työtä pystyy kehittämään – kun on osaamista –se lisää oman työn hallinnan tunnetta. Työn mielekkyyttä lisää huomattavasti, jos työntekijä kokee, että hänen työllään on merkitystä ja että hän on osa jotain merkityksellistä kokonaisuutta, jolla on yhteiset tavoitteet. Tietenkin myös palkkauksella sekä muilla työhön liittyvillä käytännön asioilla on merkitystä työhyvinvointiin.
Miten sitten kinestetiikka voisi liittyä työkykyyn, työn mielekkyyteen ja edelleen työhyvinvointiin?
Evelin Vlahopoulou toteaa opinnäytetyössään Voimavaralähtöinen toimintamalli työhyvinvointia edistävänä toimintatapana (2021):
[Kinestetiikan ansiosta t]yöhyvinvoinnin osalta todettiin myös fyysisen ja psyykkisen kuormituksen vähenemistä. Tavoitteellisen toiminnan motivoidessa yksilöt nähtiin ’’tiimiytyvän’’ henkilöstön vaihtuvuudesta huolimatta. Ammattitaidon ja talenttiuuden tunne todettiin kasvavan, mikä loi turvallisuuden tunnetta ja mielekkyyttä työntekoon.
Kinestetiikan toimintamallissa keskiössä on ympäristö – fyysinen ja sosiaalinen ympäristö ja asenneympäristö. Myös ympäristö vaikuttaa työn mielekkyyteen suuresti.
Kinestetiikan toimintamallin myötä arvostus omaa työtä ja ammattia kohtaan lisääntyy. Kun kohtaa niin työkaverit kuin asiakkaatkin arvostavasti, vuorovaikutustilanteet työssä parantuvat.
Työstä saatava hyvä palaute vaikuttaa suoraan työhyvinvointiin, kuten Vlahopouloukin aiemmin mainitussa opinnäytteessään toteaa:
Yksi merkittävimmistä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, joita hoitajat toivat esiin valmennuspajoissa ja kirjasivat pitämäämme edistymispäiväkirjaan, olivat asukkailta tulleet positiiviset palautteet ja merkit heidän toimintakykynsä ja hyvinvointinsa edistymisestä.
Lue Evelin Vlahopouloun opinnäyte tästä linkistä [PDF].
Kun työntekijä tietää, miten ihmisen keho toimii, ja ymmärtää, mikä merkitys toimivalla vuorovaikutuksella hoitotyössä on, hän voi luottaa omiin taitoihinsa ja osaamiseensa. Silloin hän myös uskaltaa olla työssään luovempi ja voi toimia avustettavan kanssa yhdessä, tasa-arvoisesti. Työntekijä ei ole enää pelkästään auttaja vaan osallistuja ja mahdollistaja – ja avustettava voi olla hänen opettajansa.
Arvostava kohtaaminen niin asiakkaiden kuin työkavereiden kanssa lisää siis itsestäänselvästi työhyvinvointia, mutta se voi lisätä myös elämänlaatua yleisemminkin.
Psykologi Pekka Tölli toteaakin Ylen artikkelissa (21.1.2024):
Arvostava kohtaaminen voi jopa pidentää elinikää.
Tölli jatkaa ajatusta:
Sairastumme, jos meitä ei nähdä, kuulla tai hyväksytä sellaisina kuin olemme.
Lue koko juttu tästä linkistä.
Tämä pätee meihin kaikkiin, niin työssä kuin asiakkaanakin.
Minna Sulanen
fysioterapeutti, kinestetiikkakouluttaja