Tavoitteet kuntoutumiselle

Kuntoutumista tapahtuu parhaiten, kun kuntoutumiselle on asetettu tavoitteita. Tavoitteiden on hyvä olla kuntoutujan eli asiakkaan omia. Omaiset, hoitajat ja kuntoutuksen ammattilaiset voivat olla tukena tavoitteiden asettamisessa. Asiakkaan tunteminen on tässä avuksi. Tavoitteet kannattaa pilkkoa pienempiin osiin, ja isompaa tavoitetta kohti on hyvä mennä välitavoitteiden kautta. Lisäksi tarvitaan uskoa siihen, että onnistuminen on mahdollista.

Työssäni kotiin annettavissa palveluissa olen ollut usein miettimässä yhdessä asiakkaan kanssa, mitkä asiat häntä motivoisivat kuntoutumaan ja mitä tavoitteita hänellä olisi.

Useimmiten tavoitteet liittyvät asiakkaan arkeen ja päivittäiseen elämään. Hyvin usein isona tavoitteena on ollut halu asua edelleen omassa kodissa. Välitavoitteiksi on silloin voitu miettiä, minkä asioiden pitää onnistua, jotta kotona asuminen olisi turvallista ja mahdollista. Kävelyn ja itsenäisen liikkumisen tavoitteena on voinut olla halu käydä itsenäisesti postilaatikolla. Silloin päivän lehden saa luettavaksi, kun sen itse haluaa, eikä tarvitse odottaa, että joku muu sen tuo.

Hyvin usein tavoitteet ovat liittyneet asiakkaan läheisiin. Moni isovanhempi on sanonut haluavansa vielä voida leikkiä lapsenlapsen tai lapsenlapsenlapsen kanssa. Tähän on sopinut loistavasti lattialta nousemisen harjoitteleminen. (Katso lisää harjoittelemisesta Kinestetiikka-lehdestä 3/2023. Linkki aukeaa uuteen välilehteen.)

Kerran mietimme asiakkaani kanssa, mitä hän vielä haluaisi tehdä, jos kävely ja liikkuminen varmistuisi niin, että kotiutumista voitaisiin kokeilla. Hetken mietittyään asiakkaani vastasi, että haukipullia. Hän haluaisi voida vielä tehdä yhdessä tyttärenpoikansa kanssa haukipullia. Hän tekisi pullataikinan, jonka tyttärenpoika paistaisi, ja vielä voissa. Haukipullat tavoitteena sitten harjoittelimme kaikkia niitä arjen taitoja, mitä kotona asuminen edellyttää, jotta toive voisi toteutua. Ja onneksi se toteutui: tyttärenpoika vieraili pian asiakkaan kotiutumisen jälkeen ja he tekivät yhdessä haukipullia. Uskallan väittää, että ne varmasti maistuivat taivaallisilta.

Tavoitteita miettiessä on siis hyvä vielä erikseen miettiä, mitä tavoitteeseen pääseminen vaatii. Mitä taitoja pitää harjoitella ja minkä pitää onnistua, jotta tavoite voidaan saavuttaa?

Toimintoja voidaan kuitenkin myös muuttaa. Haukipullataikinan voi tehdä istualtaan, vaikka sen aina ennen olisikin tehnyt seisten. Istuen tekeminen sopii vaihtoehdoksi moneen muuhunkin askareeseen, kuten leivän voiteluun tai leipomiseen. Tiskejä voi tiskata nojaten tiskipöytään, jolloin käsiä ei tarvita pystyssä pysymiseen. Jos kotona asuminen edellyttää portaissa kulkemista, voidaan liikkumista turvata lisäämällä portaisiin kaide ja askelmiin liukuestettä.

Matka kohti tavoitteita ei aina ole suoraviivainen. Tavoitteita on hyvä tarkastella matkan varrella ja tarvittaessa asettaa uusia välitavoitteita. Pitää myös ehkä miettiä toisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi tarvitaan kannustamista ja tukea, jotta kuntoutuminen etenee. Onnistumisista on hyvä iloita ja niitä voi jopa juhlia!

Arja Hälinen

kinestetiikkakouluttaja, fysioterapeutti ja potilassiirtojen ergonomiakortti- ja päivityskouluttaja

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Kinestetiikka 3/2023 -lehdessä. Lue lehti täältä!