Joulukuussa 2019 blogikirjoituksessani kirjoitin: ”uusiKIN vuosi tulee olemaan hyvä vuosi!” Ja hyvin vuosi 2020 alkoikin, kunnes iski koronavirus ja poikkeusolot. Maaliskuusta eteenpäin kaikki on ollut toisin. Koronavirus on saanut enemmän huomiota kuin mitkään muut maailman kriisitilanteet – ehkä siksi, että meillä jokaisella on jonkinlaista henkilökohtaista kosketuspintaa asiaan niin yksityis- kuin työelämässäkin. Tilanne ja sen tuoma epävarmuus koskettaa meitä kaikkia maasta ja kansalaisuudesta riippumatta.
Ehdimme pitää kaksi kinestetiikan valtakunnallista erittäin onnistunutta opintopäivää Helsingissä ja Tampereella sekä yhden luentokokonaisuuden Oulussa. Onnistuimme myös aloittamaan peruskursseja ja syventäviä kursseja. Kun sitten tuli stoppi, kursseja on siirretty urakalla syksyyn siinä toivossa, että tilanne silloin helpottuu. Kaikesta huolimatta yksityis- tai työelämässä on hyvä yrittää pitää positiivista mieltä yllä, vaikka kyllä tämä tilanne rassaa, ja epävarmuuden ja odottelun sietämätön keveys saakin rassata. Jokainen meistä reagoi yksilöllisesti odottamattomiin tilanteisiin, jotka muuttavat arkisia rutiineita. Jokaisella meistä on yksilöllinen psyykkinen palautumiskyky.
Pyysin kouluttajiamme kertomaan, millaiset voimalauseet ovat auttaneet heitä pitämään positiivista mielialaa yllä tänä aikana ja tässäpä näitä tulee. Osa on tunnettujen henkilöiden mietteitä, osa omia ajatuksia.
Päivi Dyster
Näillä ajatuksilla korona-aikaan voimaa luonnosta ja hitaasti kiiruhtamisen sietämistä meille kaikille:
Sisämaan luonto on yksitoikkoinen, se täytyy myöntää, yksitoikkoinen matkailijalle, joka tahtoo pikajunan vauhdilla kiiruhtaa nähtävästä paikasta toiseen. Näköalat eivät vaikuta valtaavasti, ei ole suurenmoisia, voimakkaita kuvia, joista hurmaannuttaisiin, taulu on toisensa kaltainen; varjostukset ja vivahdukset saattavat vaihdella, mutta pääluonne on sama. Nopealla höyrylaivamatkalla näitä järviä pitkin ei myöskään opi tuntemaan näitä seutuja, siihen täytyy panna runsaammin aikaa. Silloin vasta taulut tulevat eläviksi, tunkeutuvat katsojan koko olemukseen ja yhtyvät kokonaisiksi; silloin yksitoikkoisuus haihtuu, kuvan yhtäläisyys jää huomaamatta, sillä eipä silloin enää etsitä silmin katseltavia tauluja, vaan ympäristöä tai kehystä niille niille tunteille ja ajatuksille, joita häiriötön, puhdas, tyyni luonto herättää.
Tohtori August Ramsay: Kesämatkoilla kanootissa (1891)
Elämä on kuin tangon tanssiminen: kun askeleet menevät sekaisin, niin pysähtyy, aloittaa uudelleen ja jatkaa tanssimista.
Merja Koskinen
Olen optimisti, toisenlaisella asenteella ei juuri taida olla käyttöä.
Winston Churchill
Minna Sulanen
Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.
Presidentti Mauno Koivisto
Raimo Lappalainen
Miksi kaadutaan? Siksi, että voidaan nousta ylös.
Juhani Kuittinen
Ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia vastoinkäymisiä.
Anna-Liisa Vanhatalo ja Päivi Savolainen
Maltti on valttia. Kaikella on tapana järjestyä.
Toimii kuulemma aina!
Anita Tanttu
Häntä pystyyn ja menoks!
Kirsi Hagström
Älä kysy itseltäsi, mitä maailma tarvitsee. Kysy itseltäsi, mikä saa sinut heräämään eloon. Mene sitten ja tee se, koska maailma tarvitsee kipeästi ihmisiä, jotka ovat heränneet eloon.
Tuntematon
Minun elämäni yhtenä johtotähtenä on ollut: kun unohtaa sen, mitä ei voi muuttaa, on onnellinen.
Arvo Ylppö
Virpi Koponen
Eiköhän tästäkin selvitä.
Presidentti Sauli Niinistö
Sanna Jääskeläinen
Hankaluuden keskellä makaa mahdollisuus.
Albert Einstein
Satu Kananen
Aikansa on vaikka airan viittoksina, lopuus se kumminki oikenoo.
Meirä Muori
Pia Byysing
Jos et voi tehdä suuria asioita, tee pienistä asioista suuria.
Saija Sievänen
Olkoon minulla riittävästi suklaata hyväksyäkseni asiat joita en voi muuttaa, tarpeeksi kahvia muistaakseni sen minkä voin – ja tervettä järkeä erottaakseni nämä toisistaan.
Anna-Mari West
Lopuksi vielä oma voimalauseeni:
You’ll Never Walk Alone
Captain Tom Moore, Michael Ball & The NHS Voices of Care Choir
Kuten varmaan kaikki tiedätte, käveli 99-vuotias brittiläinen kapteeni Tom Moore puutarhassaan rollaattorilla kerätäkseen rahaa terveydenhoitohenkilöstölle ennen 100-vuotissyntymäpäiväänsä. Mooren tempaus oli uskomaton osoitus siitä, miten yksi ihminen voi saada kansan liikkeelle yhteisen hyvän parhaaksi. Tämä on minun voimalauseeni, joka vain vahvistuu kuunnellessani tätä kappaletta:
Koronan aiheuttamia rajoituksia aletaan nyt höllentää ja paluu “uuteen normaalin arkeen” tapahtuu maltillisesti. Varmaa tietoa ei ole kenelläkään, milloin tämä sekaisin mennyt maailma tulee palaamaan normaaliksi. Jäämme odottamaan, mitä se normaali sitten oikeasti tarkoittaa. Ehkä emme pidä elämän perusasioita enää niin itsestäänselvyytenä ja arvostamme asioita toiselta kantilta. Tämä tilanne on kuin pakollinen retriitti, joka antaa mahdollisuuden itsetutkiskeluun.
Toivotan kaikille aurinkoista kesän odotusta ja hyvää terveyttä!
Virpi Hantikainen
Suomen Kinestetiikkayhdistyksen puheenjohtaja
esh, TtT, dosentti, kinestetiikkakouluttaja